Animalian presidenttitentti osa 6/8: Sari Essayah

Suomessa järjestetään presidentinvaalit heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka uuden perustuslain myötä presidentin valta kapenee, on presidentillä arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana mahdollisuus omalla esimerkillään vaikuttaa myös eläinten asemaan.

Animalia esitti kaikille presidenttiehdokkaille kuusi kiperää kysymystä eläinten hyvinvoinnista. Julkaisemme presidenttiehdokkaiden vastaukset myös Animalian nasuvastisanottu.com -blogissa joulukuun aikana.

Vastaukset julkaistaan Animalian toimistolla arvotussa järjestyksessä: Pekka Haavisto (9.12., vastaukset tässä), Eva Biaudet (11.12., vastaukset tässä), Paavo Arhinmäki (13.12., vastaukset tässä), Timo Soini (15.12., vastaukset tässä), Paavo Lipponen (18.12., vastaukset tässä), Sari Essayah (19.12.) ja Sauli Niinistö (21.12.). Ehdokkaista Paavo Väyrynen ei Animalian kysymyksiin ehtinyt vastata.

Sari Essayah

Sari Essayah (s. 1967) on Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas. Hän toimii tällä hetkellä Euroopan parlamentin jäsenenä. Aiemmin Essayah on tullut tutuksi muun muassa kansanedustajana (vuodet 2003-2007) sekä Kristillisdemokraattien puoluesihteerinä (2007-2009).

Essayah muistetaan poliittisen uransa ohella myös urheilusta: kilpakävelijänä Essayah on voittanut muun muassa MM- ja EM-kultamitalit.

Sari Essayahin presidentinvaalikampanjan verkkosivusto sijaitsee osoitteessa http://www.essayah2012.fi/. Facebookissa Essayahin tukiryhmän löydät täältä.

Sari Essayahin vastaukset Animalialle

Tuleeko mielestänne presidentin ottaa julkisesti kantaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä?

Essayah: “Keskeisenä arvokeskustelijana presidentti voi ottaa osaa kaikkiin yhteiskunnallisiin eettisiin arvokeskusteluihin ja olla itse aktiivisesti nostamassa esille epäkohtia.”

Kohtelevatko suomalaiset mielestänne eläimiä hyvin?

Essayah: “Keskimäärin kyllä, mutta silti tulee esille eläinsuojelurikoksia, joissa osassa takana on selkeä piittaamattomuus ja/tai tahallisuus.”

Mikä on mielestänne pahin eläinten hyvinvointiin liittyvä epäkohta Suomessa ja miten se tulisi korjata?

Essayah: “Eläinsuojeluvalvonnan resurssit ovat pienet ja keinovalikoima esim. toistuvien eläinsuojelurikosten estämisessä riittämätön. Tarvitaan lisäresursointia, jotta valvonnasta saadaan kattavampi.”

Kannatatteko turkistuotannon lakkauttamista Suomessa siirtymäajalla?

Essayah: “En, sillä pelkkä siirtymäaika ei riitä, jos lakkauttamispäätös tehtäisiin, vaan valtion tulisi tukea turkistarhauksen muuhun elinkeinoon vaihtavia yrittäjiä vastaavalla tuella kuin esim. maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmä on.  Mikäli eduskunta kuitenkin tekisi sellaisen päätöksen ilman korvausjärjestelmää, presidenttinä vahvistaisin lain.”

Minkälaisen henkilökohtaisen kulutusvalinnan olette tehnyt tai valmis tekemään edistääksenne eläinten hyvinvointia Suomessa? 

Essayah: “Pyrin suosimaan luomutuotantoa ruokaostoksilla enkä käytä eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa.”

Minkälaisena näette eläinsuojelujärjestöjen merkityksen eläinten hyvinvoinnin edistäjinä Suomessa? Miten suhtaudutte eläinsuojelujärjestöihin? 

Essayah: “Eläinsuojelujärjestöt ovat osa vapaaehtoista kansalaisjärjestötoimintaa. Olen työssäni kansanedustajana, puoluesihteerinä ja nyt europarlamentaarikkona säännöllisesti tavannut järjestöjen edustajia mm. lainsäädännön kehittämiseksi. Kuuluin myös itse aikoinani eduskunnan eläinsuojeluryhmään.”

Kategoria(t): eläinpolitiikka | Jätä kommentti

Animalian presidenttitentti osa 5/8: Paavo Lipponen

Suomessa järjestetään presidentinvaalit heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka uuden perustuslain myötä presidentin valta kapenee, on presidentillä arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana mahdollisuus omalla esimerkillään vaikuttaa myös eläinten asemaan.

Animalia esitti kaikille presidenttiehdokkaille kuusi kiperää kysymystä eläinten hyvinvoinnista. Julkaisemme presidenttiehdokkaiden vastaukset myös Animalian nasuvastisanottu.com -blogissa joulukuun aikana.

Vastaukset julkaistaan Animalian toimistolla arvotussa järjestyksessä: Pekka Haavisto (9.12., vastaukset tässä), Eva Biaudet (11.12., vastaukset tässä), Paavo Arhinmäki (13.12., vastaukset tässä), Timo Soini (15.12., vastaukset tässä), Paavo Lipponen (18.12.), Sari Essayah (19.12.) ja Sauli Niinistö (21.12.). Ehdokkaista Paavo Väyrynen ei Animalian kysymyksiin ehtinyt vastata.

Paavo Lipponen

Paavo Lipponen (s. 1941) on pitkäaikainen poliittinen vaikuttaja. Lipponen on vaikuttanut muun muassa Suomen pääministerinä (1995-2003) sekä eduskunnan puhemiehenä (2003-2007). Lipponen on työskennellyt myös yksityisenä konsulttina.

Siviilielämässä Lipponen tunnetaan ahkerana uimarina sekä eurooppalaisuuden puolustajana.

Lipposen presidentinvaalikampanjasivusto löytyy osoitteesta http://www.paavolipponen.fi/. Facebookissa Lipposta voi kannattaa osoitteessa http://www.facebook.com/paavolipponen2012.

Paavo Lipposen vastaukset Animalialle

Tuleeko mielestänne presidentin ottaa julkisesti kantaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä?

Lipponen: “Ei ole olemassa listaa asioista, joihin presidentin pitää tai ei pidä ottaa kantaa. Tilanne ratkaisee. Eläinten hyvinvointi on viime vuosina ollut paljon esillä muun muassa siksi, että eläinten oikeuksia puolustavat tahot ovat onnistuneet mediajulkisuuden tavoittelemisessa hyvin, mutta pohjimmiltaan ennen kaikkea siksi, että moni – varsinkin nuoriso – kokee eläinten oikeudet hyvin tärkeänä eettisen pohdinnan kohteena. Presidentti on erityisesti arvojohtaja ja näin ollen hän voi hyvin ottaa kantaa myös eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, vaikka päävastuu onkin eduskunnalla ja hallituksella.”

Kohtelevatko suomalaiset mielestänne eläimiä hyvin?

Lipponen: “Suomalaisten vahva luontosuhde pitää sisällään myös eläinten hyvän ja asiallisen kohtelun. Valitettavasti viime aikoina olemme nähneet myös hyvin räikeitä eläinsuojelurikkomuksia. Ne kertovat siitä, että eläinsuojeluasioihin on kiinnitettävä yhä enemmän huomioita. Pääsääntöisesti suomalaiset kuitenkin kohtelevat eläimiä hyvin.

Eläinten hyvä kohtelu kumpuaa varmasti osin historiastamme: eläinten kanssa on syrjäisessä ja metsäisessä maassa pitänyt opetella elämään ja luonnon- sekä kotieläimet ovat olleet keskeinen ravinnon lähde. Ne ovat sitä toki edelleen, vaikka eläinten rooli lemmikkinä on lisääntynyt.

Myönteistä on että eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa hallitusohjelman mukaisesti. Sen myötä parannetaan eläinten hyvinvointia ja selkeytetään asiaa koskevaa sääntelyä.”

Mikä on mielestänne pahin eläinten hyvinvointiin liittyvä epäkohta Suomessa ja miten se tulisi korjata?

Lipponen: “Aika ajoin kuulee järkyttäviä uutisia, kuinka esimerkiksi talousvaikeuksiin ajautuneilla karjatiloilla eläinten ruokinta ja muu hyvinvointi on järjestelmällisesti ja pitkään laiminlyöty. Tehokkaalla valvonnalla tämä voitaisiin mielestäni täysin välttää. Eläinsuojeluasioissa ihmiset eivät aina tiedä, mihin ottaa yhteyttä.

Valvonnan parantamiseksi tarvitaan muun muassa hallitusohjelmassakin mainittua eläinsuojeluvaltuutettua, joka voisi koordinoida eläinsuojeluasioita nykyistä paremmin.”

Kannatatteko turkistuotannon lakkauttamista Suomessa siirtymäajalla?

Lipponen: “En kannata. Turkistuotanto on elinkeino siinä missä joku muukin. Tärkeää on huolehtia siitä, että turkiseläimiä kohdellaan moitteetta ja lakeja noudattaen. Valvonta on tässäkin tärkeää. Hallituksen lupaama tuki elinkeinolle on perusteltua.”

Minkälaisen henkilökohtaisen kulutusvalinnan olette tehnyt tai valmis tekemään edistääksenne eläinten hyvinvointia Suomessa?

Lipponen: “Ruokailutottumuksissa kasvisten merkitys on viime vuosina korostunut, niin minunkin ruokavaliossani. Seuraan tarkoin elintarviketuotannon eettisyyttä. Kotimaisuuden asetan etusijalle ja sen ohella köyhempien maiden tuotteet.”

Minkälaisena näette eläinsuojelujärjestöjen merkityksen eläinten hyvinvoinnin edistäjinä Suomessa? Miten suhtaudutte eläinsuojelujärjestöihin?

Lipponen: “Demokraattisen yhteiskunnan keskeinen kulmakivi on kaikkinainen kansalaistoiminta, joka kanavoituu usein järjestöjen kautta. Eläinsuojelujärjestöt ovat käsitykseni mukaan vastanneet tarpeeseen siitä, että eläinten oikeudet tai ainakaan niistä puhuminen ei ole ollut riittävää. Epäkohtien paljastaminen kuuluu kansalaisjärjestöjen luonteeseen. Niitä on ilmennyt esimerkiksi eläinkuljetuksissa. Suomen järjestöt ovat toivottavasti osaltaan voineet edistää asioiden kuntoon saamista.

Varmasti on niinkin, että erityisesti nuorille eläinten hyvä kohtelu on sydämen asia. Myös tämä aktivoi järjestötoimintaan, vaikka suoranaisia ongelmia ei olisikaan.
Sitä en hyväksy, että esimerkiksi turkistarhoilla eläimiä on luvatta ja laittomasti päästetty vapauteen ja aiheutettu elinkeinoille merkittäviä tappioita. Turkikset jakavat mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta turkiseläinten oikeuksien puolustaminen ei oikeuta ketään laittomiin tekoihin. Laittomuudet ovat aina tuomittavia.”

Kategoria(t): eläinpolitiikka | 1 kommentti

Animalian presidenttitentti osa 4/8: Timo Soini

Suomessa järjestetään presidentinvaalit heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka uuden perustuslain myötä presidentin valta kapenee, on presidentillä arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana mahdollisuus omalla esimerkillään vaikuttaa myös eläinten asemaan.

Animalia esitti kaikille presidenttiehdokkaille kuusi kiperää kysymystä eläinten hyvinvoinnista. Julkaisemme presidenttiehdokkaiden vastaukset myös Animalian nasuvastisanottu.com -blogissa joulukuun aikana.

Vastaukset julkaistaan Animalian toimistolla arvotussa järjestyksessä: Pekka Haavisto (9.12., vastaukset tässä), Eva Biaudet (11.12., vastaukset tässä), Paavo Arhinmäki (13.12., vastaukset tässä), Timo Soini (15.12.), Paavo Lipponen (17.12.), Sari Essayah (19.12.) ja Sauli Niinistö (21.12.). Ehdokkaista Paavo Väyrynen ei Animalian kysymyksiin ehtinyt vastata.

Timo Soini

Timo Soini (s. 1962) on kansanedustaja sekä Perussuomalaisten puheenjohtaja. Eduskunnassa Soini on istunut vuodesta 2003 lähtien. Hänen johdollaan Perussuomalaiset on kasvanut pienestä puolueesta suurimmaksi oppositiopuolueeksi.

Soini tunnetaan sanavalmiina ja mielipiteitä herättävänä populistipoliitikkona. Esikuvanaan hän pitää SMP:n pitkäaikaista vaikuttajaa, Veikko Vennamoa.

Lisätietoa Timo Soinista löydät hänen vaalisivuiltaan, osoitteesta http://timosoini.fi/presidentiksi/. Facebookissa Timo Soinin presidenttikannustussivu löytyy osoitteesta http://www.facebook.com/timosoinipresidentiksi.

Soinin vastaukset Animalialle

Tuleeko mielestänne presidentin ottaa julkisesti kantaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä?

Soini: “Kyllä tulee.”

Kohtelevatko suomalaiset mielestänne eläimiä hyvin?

Soini: “Valtaenemmistö kohtelee hyvin.”

Mikä on mielestänne pahin eläinten hyvinvointiin liittyvä epäkohta Suomessa ja miten se tulisi korjata?

Soini: “Karjan nälkiinnyttäminen, hoidon laiminlyönnit. Korjata pitää valistuksen ja valvonnan avulla.”

Kannatatteko turkistuotannon lakkauttamista Suomessa siirtymäajalla?

Soini: “En kannata.”

Minkälaisen henkilökohtaisen kulutusvalinnan olette tehnyt tai valmis tekemään edistääksenne eläinten hyvinvointia Suomessa?

Soini: “Suosin kotimaista eettistä tuotantoa.”

Minkälaisena näette eläinsuojelujärjestöjen merkityksen eläinten hyvinvoinnin edistäjinä Suomessa? Miten suhtaudutte eläinsuojelujärjestöihin?

Soini: “Vapaa kansalaistoiminta on arvostettavaa. Tuen toimintaa kun se menee lain oikealla puolella ilman fanaattisuutta.”

Kategoria(t): eläinpolitiikka | Avainsanat: , | Jätä kommentti

Animalian presidenttitentti, osa 3/8: Paavo Arhinmäki

Suomessa järjestetään presidentinvaalit heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka uuden perustuslain myötä presidentin valta kapenee, on presidentillä arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana mahdollisuus omalla esimerkillään vaikuttaa myös eläinten asemaan.

Animalia esitti kaikille presidenttiehdokkaille kuusi kiperää kysymystä eläinten hyvinvoinnista. Julkaisemme presidenttiehdokkaiden vastaukset myös Animalian nasuvastisanottu.com -blogissa joulukuun aikana.

Vastaukset julkaistaan Animalian toimistolla arvotussa järjestyksessä: Pekka Haavisto (9.12., vastaukset tässä), Eva Biaudet (11.12., vastaukset tässä), Paavo Arhinmäki (13.12.), Timo Soini (15.12., vastaukset tässä), Paavo Lipponen (17.12.), Sari Essayah (19.12.) ja Sauli Niinistö (21.12.). Ehdokkaista Paavo Väyrynen ei Animalian kysymyksiin ehtinyt vastata.

Paavo Arhinmäki

Paavo Arhinmäki (s. 1976) on Vasemmistoliiton puheenjohtaja sekä istuva kulttuuri- ja urheiluministeri. Kansanedustajana Arhinmäki on toiminut kevään 2007 eduskuntavaaleista lähtien. Aiemmin Arhinmäki on toiminut muun muassa kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän avustajana, vapaana toimittajana sekä Vasemmistonuorten puheenjohtajana.

Arhinmäen puheenjohtajuuskaudella Vasemmistoliitto on muun muassa ottanut kielteisen kannan turkistarhaukseen.

Lisätietoa Paavo Arhinmäestä löydät hänen verkkosivuiltaan osoitteesta paavoarhinmaki.fi. Arhinmäen kannatusryhmä Facebookissa on osoitteessa www.facebook.com/Arhinmakipresidentiksi.

Arhinmäen vastaukset Animalialle

Tuleeko mielestänne presidentin ottaa julkisesti kantaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä?

Arhinmäki: “Kyllä. On selvä, että kysymys ei kuulu presidentin valtaoikeuksiin, mutta arvojohtajana presidentillä voi ja pitääkin olla rooli myös tässä asiassa. Presidentti voi hyvin julkisissa puheenvuoroissaan puuttua eläinten hyvinvointiin ja kiinnittää hallituksen ja eduskunnan huomiota asiaan.”

Kohtelevatko suomalaiset mielestänne eläimiä hyvin?

Arhinmäki: “Eivät aina. Aika ajoin julkisuudessa esiin nousevat skandaalit turkiseläinten, koiranpentutehtaiden tai vaikkapa sikojen oloista tuotantoeläiminä kertovat, että eläinten kohtelussa on Suomessakin vielä paljon korjattavaa. Viranomaisten pitäisi puuttua ongelmaan entistä lujemmin. Epäkohtien esiin tuomisessa eläinoikeusjärjestöt ovat tehneet tärkeää työtä.”

Mikä on mielestänne pahin eläinten hyvinvointiin liittyvä epäkohta Suomessa ja miten se tulisi korjata?

Arhinmäki: “On vaikea vertailla järkyttäviä epäkohtia keskenään. Selkein on varmaan turkistarhaus. Se on elinkeino, jossa eläimille tuotetaan tarpeetonta kärsimystä vain ihmisten turhamaisuuden takia. Suurin osa nahoista ei edes mene turkiksiin vaan erilaisiksi koristeiksi muista materiaaleista valmistettuihin vaatteisiin.” 

Kannatatteko turkistuotannon lakkauttamista Suomessa siirtymäajalla?

Arhinmäki: “Kyllä. Uskon, että kehitys kulkee varmasti Suomessakin tähän suuntaan. Kielto on voimassa jo useissa Euroopan maissa. Myös muotimaailma on herännyt asiaan ja turkisten käyttöä paheksutaan yleisesti.

Tein tätä asiaa koskevan aloitteen Vasemmistoliiton puoluekokouksessa jo vuonna 1998. Asia ei mennyt tuolloin läpi, mutta vuosien kamppailun jälkeen siitä on tullut puolueen kanta. Samalla tarhaajien toimeentulosta on kuitenkin huolehdittava auttamalla heitä siirtymään muihin elinkeinoihin ja eläkkeelle.”

Minkälaisen henkilökohtaisen kulutusvalinnan olette tehnyt tai valmis tekemään edistääksenne eläinten hyvinvointia Suomessa?

Arhinmäki: “Olen ollut kasvissyöjä toistakymmentä vuotta.” 

Minkälaisena näette eläinsuojelujärjestöjen merkityksen eläinten hyvinvoinnin edistäjinä Suomessa? Miten suhtaudutte eläinsuojelujärjestöihin?

Arhinmäki: “Suhtauduin eläinsuojelujärjestöihin myönteisesti. Ne tekevät tärkeää työtä eläinten kohteluun liittyvien ongelmien esiin nostamisessa Suomessa ja maailmalla.”

Kategoria(t): eläinpolitiikka | Avainsanat: , , | 5 kommenttia

Animalian presidenttitentti, osa 2/8: Eva Biaudet

Suomessa järjestetään presidentinvaalit heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka uuden perustuslain myötä presidentin valta kapenee, on presidentillä arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana mahdollisuus omalla esimerkillään vaikuttaa myös eläinten asemaan.

Animalia esitti kaikille presidenttiehdokkaille kuusi kiperää kysymystä eläinten hyvinvoinnista. Julkaisemme presidenttiehdokkaiden vastaukset myös Animalian nasuvastisanottu.com -blogissa joulukuun aikana.

Vastaukset julkaistaan Animalian toimistolla arvotussa järjestyksessä: Pekka Haavisto(9.12., vastaukset luettavissa tästä), Eva Biaudet (11.12.), Paavo Arhinmäki (13.12., vastaukset luettavissa tästä), Timo Soini (15.12.vastaukset luettavissa tästä), Paavo Lipponen (17.12.), Sari Essayah (19.12.) ja Sauli Niinistö (21.12.). Ehdokkaista Paavo Väyrynen ei Animalian kysymyksiin ehtinyt vastata.

Eva Biaudet

Eva Biaudet (s. 1961) työskentelee vähemmistövaltuutettuna. Biaudetilla on takanaan pitkä poliittinen ura RKP:n riveissä: hän on aiemmin vaikuttanut kansanedustajana (v. 1991-2006) sekä peruspalveluministerinä (1999-2000, 2002-2003). Koulutukseltaan Biaudet on oikeustieteiden ylioppilas.

Poliittisen uransa ohella Biaudet on vaikuttanut Etyj:n ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana.

Lisätietoa Eva Biaudetista löydät hänen sivuiltaan, osoitteesta http://www.evabiaudet.fi/. Facebookista Biaudet löytyy osoitteesta http://www.facebook.com/EvaBiaudet2012.

Eva Biaudet’n vastaukset Animalialle

Tuleeko mielestänne presidentin ottaa julkisesti kantaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä?

Biaudet: “Tarvittaessa. Eläinten kohtelun taso kertoo myös yhteiskunnan tilasta ja tietoisuudesta. Presidentti on vaikuttaja ja arvojohtaja joka osallistuu keskusteluun kansalaisten tärkeissä pitämissä asioissa.”

Kohtelevatko suomalaiset mielestänne eläimiä hyvin?

Biaudet: “Pääasiassa kohtelevat hyvin. Uskon että eläinkasvattajat hyvin ovat tietoisia asian tärkeydestä ja että suurin osa eläinkasvattajista hoitavat asiansa hyvin. Monella lemmikinomistajalla on kuitenkin epätietoisuutta eläinten hyvinvoinnista, ihmiset tarkoittavat hyvää, mutta voivat aiheuttaa eläimille pahaa oloa jos ihminen ei pysty tarjoamaan lemmikeilleen  tarpeisiin sopivan elämän. Koiranomistajana tiedän että koirat tarvitsevat paljon läheisyyttä, huolenpitoa ja ulkoiluttamista.

Usein kun epäkohtia löytyy, tapahtumien takan on eläinkasvattajien sairaus tai onnettomuus ja on tärkeää, että myös kasvattajat saavat tarvittavansa tuen.”

Mikä on mielestänne pahin eläinten hyvinvointiin liittyvä epäkohta Suomessa ja miten se tulisi korjata?

Biaudet: “Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on korkealla tasolla, mutta olisi tärkeätä että sen seurantaan panostettaisiin.

Eläintuotannossa elintarviketeollsuudelle valttia on että kuluttaja saa tietää miten liha on tuotettu ja vaihtoehtojen tarjoaminen. Kuluttaja haluaa nykyään tietää miten eläin on kasvatettu, miten pitkiä matkoja se on kuljetettu ja miten sitä on kohdeltu. Sen lisäksi haluamme tietää mitä elintarvike sisältää.”

Kannatatteko turkistuotannon lakkauttamista Suomessa siirtymäajalla?

Biaudet: “On erittäin tärkeää että myös turkistuotannossa otetaan huomioon eläinten hyvinvoinnin ja että lainsäädäntöä seurataan. Hyväksyn kuitenkin eläinten kasvattamisen ruokateollisuutta ja turkisteolllisuuttakin varten, kunhan eläimistä pidetään hyvää huolta.”

Minkälaisen henkilökohtaisen kulutusvalinnan olette tehnyt tai valmis tekemään edistääksenne eläinten hyvinvointia Suomessa?

Biaudet: “Luomutuotannon ja lähiruoan tukemista, ostan luomua tai lähiruokaa kun se on mahdollista. Kävelen kauppaan ja pyrin käyttämään valmistamani ruoan ja vähentämään poisheitettävän määrää. Syömme paljon vihanneksia ja hedelmiä. Syömme kesällä enimmäkseen kalaa naapaurikalastajalta ja vihanneksia naapurin maanviljelijältä.

Seuraan pakkausten kirjauksia, ja pyrin välttämään pitkiä matkoja kulkeneita elintarvikkeita, jos mahdollista.”

Minkälaisena näette eläinsuojelujärjestöjen merkityksen eläinten hyvinvoinnin edistäjinä Suomessa? Miten suhtaudutte eläinsuojelujärjestöihin?

Biaudet: “Eläinsuojelujärjestöillä on tärkeä tehtävä tuodessaan keskusteluun asioita eläinten hyvinvoinnissa ja valintojemme seurauksia.

Järjestöt auttavat myös vapaaehtoisvoimin eläinsuojeluviranomaisia.”

Kategoria(t): eläinpolitiikka | Avainsanat: , , | 1 kommentti

Animalian presidenttitentti, osa 1/8: Pekka Haavisto

Suomessa järjestetään presidentinvaalit heti vuodenvaihteen jälkeen. Vaikka uuden perustuslain myötä presidentin valta kapenee, on presidentillä arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana mahdollisuus omalla esimerkillään vaikuttaa myös eläinten asemaan.

Animalia esitti kaikille presidenttiehdokkaille kuusi kiperää kysymystä eläinten hyvinvoinnista. Julkaisemme presidenttiehdokkaiden vastaukset myös Animalian nasuvastisanottu.com -blogissa joulukuun aikana.

Vastaukset julkaistaan Animalian toimistolla arvotussa järjestyksessä: Pekka Haavisto (9.12.), Eva Biaudet (11.12., vastaukset tässä), Paavo Arhinmäki (13.12., vastaukset tässä), Timo Soini (15.12., vastaukset tässä), Paavo Lipponen (17.12.), Sari Essayah (19.12.) ja Sauli Niinistö (21.12.). Ehdokkaista Paavo Väyrynen ei Animalian kysymyksiin ehtinyt vastata.

Pekka Haavisto

Pekka Haavisto (s. 1958) on Vihreiden kansanedustaja. Haavistolla on takanaan pitkä poliittinen ura. Kansanedustajana Haavisto on työskennellyt vuosina 1987-1995 sekä uudelleen vuodesta 2007 alkaen. Vihreiden puheenjohtajana Haavisto toimi vuodet 1993-1995.

Pidemmän linjan animalialaiset muistavat Haaviston hänen ympäristöministerikaudeltaan (1995-1999), jolloin Haavisto sai Animalialta kiitosta työstään tuolloisen eläinsuojelulain tiukentamiseksi.

Pekka Haaviston kampanjasivut löytyvät osoitteesta http://haavisto2012.fi/. Haavisto löytyy myös Facebookista: http://www.facebook.com/haavisto2012

Pekka Haaviston vastaukset Animalialle

Tuleeko mielestänne presidentin ottaa julkisesti kantaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä?

Haavisto: “Presidentillä on tärkeä rooli ulkopolitiikan johtajana ja Suomen edustajana maailmalla. Osana ulkopolitiikkaa myös lajien suojelu ja uhanalaisten lajien säilyminen maailmassa on tärkeä asia – nämä asiat ovat olleet esillä myös YK:n suurissa ympäristökokouksissa.

Eläinkuljetukset EU:ssa ovat olleet myös Euroopan Unionissa paljon esillä eläinsuojelun näkökulmasta. Kotimaassa presidentin tulisi ottaa kantaa ihmisten arkeen tiiviisti liittyviin kysymyksiin: eläinten hyvinvointi ja esimerkiksi puhtaan ja eettisen ruoan tuotanto ovat sellaisia asioita.”

Kohtelevatko suomalaiset mielestänne eläimiä hyvin?

Haavisto: “Eläimien ja luonnon kunnioitus ovat syvällä suomalaisessa kulttuurissa ja eläinystävillä on monessa perheessä tärkeä sija.  Meillä on kuitenkin vielä tekemistä sen kanssa, miten kohtelemme etenkin tuotantoeläimiä ja myös omia lemmikkejämme. Esimerkiksi eläinsuojelu ei voi olla vapaaehtoisvoimien varassa, vaikka vapaaehtoistyö tärkeää onkin.”

Mikä on mielestänne pahin eläinten hyvinvointiin liittyvä epäkohta Suomessa ja miten se tulisi korjata?

Haavisto: “Tuotantoeläinten kohtelussa on noussut viime aikoina esiin paljon epäkohtia. Nykyisten eläinsuojelusäädösten toteutumista tulisi valvoa tarkemmin ja niiden riittävyyttä hyvien elinolojen takaamiseksi pitää arvioida kriittisesti.

Uskon, että Suomen  tulisi olla eläinsuojelukysymyksissä edelläkävijä. Korkeatasoinen eläinsuojelu voisi parhaimmillaan olla kaikissa elintarvikkeissa ja maataloustuotteissa myönteinen markkinointitekijä. Esimerkiksi kuluttajillekin mieluisassa luomutuotannossa eläinten tarpeet toteutuvat tavanomaista tuotantoa paremmin. Kävin vastikään katsomassa Loimaalla luomusikalaa, ja omistaja kertoi luomutuotannon olevan nyt myös kannattavuustekijä sianlihan tuottajalle.”

Kannatatteko turkistuotannon lakkauttamista Suomessa siirtymäajalla?

Haavisto: “Olen julkisesti vastustanut turkistarhausta ja kannatan sen lakkauttamista siten, että tarhojen omistajien uudet elinkeinomahdollisuudet turvataan. Nykymuotoiselle turkistarhaukselle ei ole eläinystävällisiä vaihtoehtoja, ja siksi siitä on siirtymäajan kuluessa luovuttava. Luopuvia tarhaajia voidaan tukea uuden elinkeinon tai tuotantosuunnan kehittämiseksi.”

Minkälaisen henkilökohtaisen kulutusvalinnan olette tehnyt tai valmis tekemään edistääksenne eläinten hyvinvointia Suomessa?

Haavisto: “Ostan itse vain vapaiden kanojen munia ja olen kasvissyöjä. Mietin myös, millä muilla kuluttamisen osa-alueilla voisin painottaa eläin- ja ympäristöystävällisiä valintoja. On mukava huomata, että myös tavallisissa ruokakaupoissa voi nykyään tehdä entistä enemmän ympäristöystävällisiä valintoja. Myös luomumaidon kulutus on kasvanut.”

Minkälaisena näette eläinsuojelujärjestöjen merkityksen eläinten hyvinvoinnin edistäjinä Suomessa? Miten suhtaudutte eläinsuojelujärjestöihin?

Haavisto: “Eläinten oikeuksien edistäjinä eläinsuojelujärjestöillä on ollut korvaamaton rooli. Eläinsuojeluun liittyville toimijoille tulee taata mahdollisuudet esittää näkemyksiään eläinten kohtelusta samaan tapaan kuin esimerkiksi tuottajajärjestöille. Laillisin keinoin toimiville eläinjärjestöille on myös taattava riittävä valtiontuki.

Arvostan eläinsuojelujärjestöjen asiantuntemusta suuresti ja olen itsekin ollut mukana muun muassa Maailman luonnonsäätiön toiminnassa. Entisenä ympäristöministerinä nämä kysymykset ovat minulle erityisen lähellä sydäntä. Eläinsuojelussa en hyväksy laittomuutta – esimerkiksi iskuja turkistarhoille tai kotirauhan rikkomista.”

Kategoria(t): eläinpolitiikka | Avainsanat: , , , , | Jätä kommentti

Korkeakouluharjoittelussa Animalian toimistolla

Aloittaessani sosiologian opintoihini liittyvän kolmen kuukauden työharjoittelun 1. syyskuuta mielikuvani Animalian toiminnasta oli melkoisen hämärä. Tiesin kyllä, että Animalia on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö, joka kampanjoi koe-, tuotanto- ja turkiseläinten puolesta, mutta sen syvällisempää tietoa minulla ei Animalian toimintaperiaatteista tai suurista linjauksista ollut.

Harjoittelijaksi Animaliaan hain siitä yksinkertaisesta syystä, että halusin käyttää harjoitteluaikani eläinasian parissa. Niin henkilökohtaisessa elämässäni kuin sosiologian opinnoissanikin olen ollut vuosia kiinnostunut siitä, kuinka parantaa eläinten asemaa ihmisten maailmassa, kuinka saada ihmiset avaamaan silmänsä ja välittämään.

Työtehtäviini kuuluivat muun muassa materiaalien päivittäminen ja uudistaminen, eläinoikeustyöpajan ohjaaminen nuorten ympäristötoimintapäivillä, jäsenhankintakoulutuksen vetäminen Animalian vapaaehtoisille eri puolilla Suomea ja pienien juttujen kirjoittaminen Animalia-lehteen. Nuorten ympäristötoimintapäivät muodostuivat ehkä mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi: oli virkistävää päästä keskustelemaan eläinten oikeuksista innostuneiden nuorten kanssa ja saada samalla itsekin uutta kipinää ja motivaatiota eläinasian parissa toimimiseen. Vierailimme myös maidontuotantotilalla, jossa nuoret pääsivät omin silmin tutustumaan suomalaiseen eläintuotantoon.

Minkälainen Animalia oli työpaikkana? Oli mukava huomata, että paikkaansa ja osaamistaan vasta hakevaan harjoittelijaan suhtauduttiin tasavertaisena työyhteisön jäsenenä. Jokainen lienee joskus kuullut kauhutarinoita harjoittelupaikoista, joissa harjoittelija on kelpuutettu vain vessan jynssäämiseen tai tyhjän panttina istumiseen. Itse sain oppia monesta ajankohtaisesta eläinsuojeluasiasta: esimerkiksi Animalian aktiivisuus politiikassa ja päätöksenteossa yllätti minut erittäin positiivisesti.

Nyt on aika palata takaisin yliopiston käytäville haahuilemaan. Palaankohan yhtään viisaampana ja parempana ihmisenä? Toivottavasti. Opintojeni tarjoamien yhteiskunnallisten, aatehistoriallisten ja filosofisten teorioiden ja näkökulmien lisäksi on ollut innostavaa ja palkitsevaa pysähtyä hetkeksi ja keskittyä eläinasioihin käytännön tasolla tässä ja nyt. Eläinten kannalta teoreettinen ymmärrys eläinten muuttuvasta asemasta yhteiskunnassa ei ole kovin hyödyllistä, jos ei tiedä, miten historian kulkua muutetaan eläinten kannalta suotuisampaan suuntaan. Puitteet näille suurille muutoksille ja asennevallankumouksille valmistellaan usein julkisuuden kulissien takana, kaikessa hiljaisuudessa. Tällä saralla Animalia tekee asiantuntemuksellaan paljon korvaamattoman arvokasta työtä kaiken mediassa näkyvän kampanjoinnin lisäksi.

Lämpimät kiitokset kaikille työtovereille, ympäristötoimintapäiville ja jäsenhankintakoulutukseen osallistuneille sekä kaikenkarvaisille koirille, jotka satunnaisesti vierailivat toimistolla piristämässä ihmisten työntäyteistä arkea. Taistelu eläinten oikeuksien puolesta jatkuu, tästä eteenpäin minun osaltani Animalian vapaaehtoisten riveissä!

Kaisa Karhu
Kirjoittaja työskenteli korkeakouluharjoittelijana Animalian toimistolla syksyllä 2011.

Kategoria(t): Animalia | Avainsanat: , , | 1 kommentti