Animalian toiminnassa miehet ovat vähemmistössä, mutta eivät sentään harvinaisia tai uhanalaisia. Kysyin parilta aktiivilta, minkälaista Animalian toiminta on miehisestä näkövinkkelistä katsottuna.
Turun alueosastossa toimiva Jari Kärkkäinen, 36, päätyi Animaliaan kouluvierailijakoulutuksen kautta. ”Tapaaminen Helsingissä johti minut kokouksiin Turussa ja sitä myötenhän peli olikin selvä”, Kärkkäinen tuumaa. Kärkkäiselle mieleenpainuvia tehtäviä ovat olleet muun muassa julisteiden suunnittelu sekä vegaanisten pipareiden jakaminen Turun keskustassa possukorvat päässä. Myös pöydänpito, kokoukset ja kokkauskurssin suunnittelu ovat Kärkkäiselle tuttuja.
Roope Kanninen, 23, on ollut jo useamman vuoden mukana Oulun alueosaston toiminnassa. Hän on tehnyt muun muassa kouluvierailuja ja ollut kampanjoimassa kaduilla. Kanninen on toiminut myös alueosaston varainhoitajana ja hiljattain hänet valittiin Oulun alueosaston puheenjohtajaksi. Monitoimimies Kanninen on siis tuttu monelle Oulun alueen aktiiville.
Kysyin, mitä mieltä Animalian miesaktiivit ovat väitteestä, jonka mukaan Animalia on vain teinityttöjen järjestö.
”Sehän ei pidä paikkaansa”, Kärkkäinen toteaa pontevasti. “Nuoret tytöt ovat ilman muuta tervetulleita toimintaan mukaan, mutta ainakin Turussa vapaaehtoiset ovat selkeästi varttuneempia, porukan nuorin aktiivi on parikymppinen.”
Mike Tyson on vegaani. Kuva: Wikipedia
Kanninen puolestaan muistuttaa, että maailmalla moni niin sanottu machomies on toiminut samojen asioiden puolesta, joiden eteen Animaliakin toimii, esimerkeiksi Kanninen nostaa vegaaniksi ryhtyneen Mike Tysonin ja turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta kampanjoineen Jean-Claude Van Dammen.
Animalian toiminnassa kuitenkin enemmistö on naisia. Miksi miehet eivät uskaltaudu mukaan yhtä runsain joukoin?
Kanninen epäilee, että esteenä on kasvissyönnin maine. ”Miehien on kyllä sosiaalisesti hyväksyttävää välittää eläimistä siinä missä naistenkin, mutta tuotanto-olojen kritisoinnista seuraa helposti johtopäätöksenä kasvissyöntiin siirtyminen. Monille miehille se ei vain yksinkertaisesti ole miehisyyden kannalta hyväksyttävä vaihtoehto, joten mieluummin kiistetään koko moraalinen ongelma”, Kanninen selittää.
Kärkkäinen puolestaan miettii, että Animalian toiminta ei ehkä ole nuorille miehille tarpeeksi jännittävää. ”Itse näen toiminnan pikemmin asennekasvatuksena ja tiedon jakamisena kuin mielenosoittamisena”, Kärkkäinen jatkaa ja myöntää, että monilla on Animaliasta virheellinen käsitys teinityttöorganisaationa, jossa kauhistellaan asioita, muttei kuitenkaan oteta kantaa.
Miesten mukaan saamiseksi Kärkkäisellä ja Kannisella on muutama ehdotus.
Kannisen mielestä tarvitsisimme positiivisia roolimalleja esimerkiksi jonkun suomalaisen ”kovan jätkän”, joka ilmoittautuisi kasvissyöjäksi tai puhuisi eläinten oikeuksien puolesta. Olkoon tämä siis vinkkinä julkisuudesta tutuille tyypeille!
Kärkkäinen kehottaa miehiä voittamaan ennakkoluulonsa, tulemaan kokoukseen ja tutustumaan toimintaan. ”Toimintaan tulemisen korkein kynnys on siinä omalla kotiovella. Sen kynnyksen yli kun pääsee, asiat kyllä järjestyvät”, Kärkkäinen vinkkaa.
Molemmat aktiivit suosittelevat Animaliaan tutustumista. ”Toiminta alueosastossa on erittäin matalan tason toimintaa, jossa ihan oikeasti voi vaikuttaa siihen mitä tehdään ja miten asiat etenevät”, Kärkkäinen vakuuttaa.
Tutustu Animalian alueosastotoimintaan
Tule Animalian vapaaehtoiseksi
Ninni Pekkala
Animalian varainhankkija
